Etsiskelin keväällä kunnon kesäfiilistä itsestäni ja mietin olisiko minusta vihdoinkin voileipäkakun tekijäksi. Sillähän se fiilis varmasti irtoaisi? Olin jo pari vuotta sitten ottanut talteen muutamia ohjeita, mutta en ollut uskaltanut vielä koittaa onneani. Päässä ovat pyörineet kauhukuvat liian kosteasta tai kuivasta kakusta, puhumattakaan liian työläästä projektista. Päädyin lopulta yhdistelemään ohjeita omaan makuun sopivaksi. Parien youtube-videoiden jälkeen hommahan ei voisi mennä pieleen. :)
Ohjeissa täytteitä saattoi olla kolmekin kappaletta ja leipää kahta erilaista - tummempaa ja vaaleampaa. Majoneesia varoiteltiin liian tunkkaiseksi vaihtoehdoksi joten jätin sen suosiolla pois. Valitsin seuraavat täytteet:
Tonnikalatäyte:
1 tölkki tonnikalaa
150 g - 200 g ranskankermaa
1 pieni maustekurkku silppuna
Kinkkutäyte:
300 g kinkkua silppuna
200 g savuporotuorejuustoa
1 dl kermaviiliä
Kuorrutus:
200 g yrttituorejuustoa
100 g ranskankermaa
Aloitin koko homman tekemällä täytteet kulhoihin ja laitoin ne jääkaappiin odottamaan. Sen jälkeen leikkasin paahtoleivistä reunat pois. Latominen kannattaa tehdä tiileskiviladontana jotta kakku pysyy paremmin kuosissaan leikkaamisen aikana. Kostuttamisen tein pullasudilla ja maidolla. Luin jostain että alempiin kerroksiin kannattaa laittaa kostutusta vähemmän mitä viimeisimpiin, koska yön aikana kakku vettyy kuitenkin täytteineen jääkaapissa. Tein neljä kerrosta ja lopuksi pakkasin sen tiiviiksi kelmulla. Jotta kakusta tulisi tarpeeksi tasainen, kannattaa leikkuulauta asettaa sen päälle painoksi.
Seuraavana aamuna aloitin koristelun. Suosittelen käyttämään herneenversoa! Antaa kivasti raikkautta ja näyttääkin paljon paremmalta kuin esimerkiksi perinteinen persilja. Ohjeista luin, että koristelussa kannattaa käyttää samoja raaka-aineita kuin mitä täytteissä on. Näin syöjä tietää mitä on luvassa. En nyt sitten tiedä onko sekään ihan oppikirjojen mukaista sotkea kalaa ja kinkkua samaan kakkuun, mutta tällainen siitä nyt sitten tuli! :)
Aikas hyvää oli ja voin kertoa, että tuli siitä ihan kesäinen olo. :) Yllättävänä pidin myös sitä, kuinka helppoa se sitten todellisuudessa oli. Vatkaimia tai uuneja ei tarvittu ja sanoisinko koristelun olevan aikaa vievin juttu. Täytteistä jäi molempia sen verran, että hyödynsin ne iltapalaleipien päälle, siihen vielä muutama herneenverso ja ai että kun oli herkkua! Puhumattakaan kermaviilin ja ranskankerman jämistä jotka käytin dippeinä. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti