Diy pikkupöytä trigonometrian turvin!

Maanantai moikat! Viikonloppu meni taas hujahduksessa ompelun ja konsertin merkeissä. Sellaisia lisää kiitos. :) Asuttuani pääkaupunkiseudulla jo tovin, huomaan kuinka minusta onkin tullut varsinainen kulttuurihirmu. Koko ajan pitää olla jos jonkinlaista konserttia tai muuta tapahtumaa katsomassa. Hyvä niin! Mutta nyt varsinaiseen aiheeseen. Sain syntymäpäivälahjaksi (vielä suuret kiitokset!! <3) todella upean tarjottimen ja sitä ihastellessa huomasin tuttuun tapaan hehkulampun palavan pääni yläpuolella. Tästähän tulee olohuoneeseen pikkupöytä! Taas heinäseipäät hyötykäyttöön (jeee!). Kaikista haastavinta näissä rakenteluissa on suunnitella ja piirtää hyvät ohjeet. Ensimmäistä kertaa huomasin, miten peruskoulussa opeteltu matematiikka pääsi todellakin hyötykäyttöön ihan käytännössä. 

 

En halunnut itse tarjotinta kiinnittää mihinkään vaan leikkasin vaneerista ympyrän, mihin jalat tulevat paikoilleen. Ympyrän piirrettyäni jaoin vaneerin vielä kolmeen osaan (360/3=120), josta muodostuivat siten jalkojen paikat. 

Sitten tuleekin se vaikein osuus. Nimittäin jalkojen leikkaus ja niiden kulmat. Miten sahata ja mitata kulmat oikein jos haluan niihin kaltevuutta? Avukseni saapui rakas trigonometria! Piirsin paperille yhden kaltevan jalan ja siitä muodostuneen kolmion. Tietämällä kaksi arvoa saadaan tarvittava kolmaskin. Päätin pituudeksi 49,5 cm (49,5 cm + vaneerin paksuus 1,5 cm antaa korkeudeksi halutun 51 cm) ja kokeilin kaltevuudeksi 8 astetta. Cosinilla ratkaistu yhtälö antoi alla olevan kuvan mukaisesti heinäseipään pituudeksi 50 cm.

Lopuksi ruuvasin sahatut heinäseipäät vaneriin kiinni. 

Tarjotin on sen verran painava, että se pysyy hyvin paikoillaan ilman sen kummempia kiinnityksiä. Pöytä kaipasi vielä selvästi jotakin ja keksin laittaa vanhan nahkaremmin jalkoihin somisteeksi. Näissä värkkäilyissä on ehdottomasti parasta se, että vanhoille asioille löydetään uutta käyttöä! Siitä tulee ihan sairaan hyvä fiilis! Nahkaremmi on tarttunut mukaani joskus SA-kaupasta. Mistäpä tuota tietää missä sekin on ollut mukana..? :)

Yhteenvetona voin todeta, että kaiken a ja o näissä värkkäilyissä on kyllä hyvä suunnittelu! Ja ei, suunnitellessani tätä en todellakaan hoksannut käyttää trigonometriaa vaan kyllä vinkki tuli ihan viisaammalta henkilöltä. ;) Mutta hei taas tuli opittua uutta ja mikäs on sen parempaa! :)

Mahtavaa viikon alkua!

Parvekkeelle seipäitä

Joko takit on kaivettu varastoista esiin? Tänään töihin mennessä, tuuli oli kyllä niin kylmä että takkia olisi tarvittu. Joudun varmaan itsekkin myöntämään kesän olevan todella ohitse ja kaivamaan syksyisiä vaatteita esille. Parvekkeella näyttää onneksi vielä aika kesäiseltä. :) Näitä seipäitä minulla on ollut säilössä ties milloin missäkin enkä ole keksinyt niille mitään kivaa käyttötarkoitusta. Parvekkeen uudistamisprojektiin (joka jäi tietysti kesken) kuului tikkaiden tekeminen.

Näiden tekoon ei kauaa aikaa mennyt kun käytössä olivat kunnon työkalut! Tietysti sellainen virhe tuli taas tehtyä, että ruuvit tulivat juuri näkyvälle puolelle tikkaita.. Noo onneksi ne ovat tikkaiden väriset niin eivät erotu liikaa. Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty?

Ensi kesänä näihin voisi ripustaa kukkia tai muuta härpäkettä. Tekemättä jäi lattian laudoitus ja jokin pieni näppärä pöytä. Mutta hei jos kaiken saisi valmiiksi heti, niin mistä sitä sitten unelmoisi? :)

Nyt unten maille! Ihanaa viikkoa! :)

Omatekoiset printtitaulut

Ihanaa viikonloppu koitti taas! Voi hitsit en malta odottaa, että pääsen illalla oikaisemaan jalat, nauttimaan viimeisiä glögejä (ehkä myös muutamasta konvehdista) sekä katsomaan leffaa. On tämä työviikko ollut kyllä aika rankka. Ja hei, olen mielestäni ansainnut palkita itseni tuolla rentoutushetkellä koska kävin tänään hammaslääkärissä! Hui kauhistus, se on jos mikä palkinnon paikka! Tämän varsinaisen postauksen aihe on saanut odottaa kyllä aika pitkään. Tein nimittäin loppusyksyllä meille muutamia tauluja uutta kotia koristamaan. Ne ovat varmasti vilahtaneetkin aikaisemmissa postauksissa.

Isoimman taulun kehykset saimme tämän asunnon mukana. Maalasin sitä vain vähän valkoisella ja hioin kuluneemman näköiseksi. Heinäseipäistä taas sahasin tuollaiset pienemmät kehykset ja ai että oli ihanaa sahata käsisahalla vanhaa kunnon puuta. Sai siinä pari tuntia puuhailla ;)

Seuraavaksi työhuone! Se tarvitsi myös jotakin kivaa piristystä ja löysinkin netistä kivan tekstin joka on minulle kyllä niin suunnattu! Oli aivan pakko tulostaa itselleni myös samanlainen ja siinä se sitten muistuttaakin minua joka päivä.

Ennen muuttoa tänne pääkaupunkiseudulle törmäsin Facebookissa tähän mahtavaan aforismiin ja otinkin sen heti talteen tulevaa taulua varten. Siinä se eteisessä muistuttaa minua kotopuolestani ;)

En malta odottaa, että jokavuotinen kevät saa aikaan monia kivoja ompelu- ja askarteluideoita. Sitä jotenkin herää eloon ja käsityötkin kiinnostavat aivan eri tavalla :)

Oikein ihanaa viikonloppua!

Heinäseipäistä tehty hylly

Noniin, nyt kun on saatu jouluiset postaukset hoidettua pois alta niin ajattelin vihdoinkin postata tästä hyllystä :) Eli tein tämän samoihin aikoihin kun tämän muistitaulun. Hylly odotti jonkin aikaa kokoamista kun emme tosiaan omistaneet kunnollista ruuvinväännintä. Mutta nyt riemukseni saan todeta, että joulupukki toi meille semmoisen! :) Enää ei tarvitse lainailla toisilta konetta ja työn kimppuun pääsee heti.

Hylly sopii hyvin yöpöydäksi ja sain vihdoinkin ruman kuutiotason pois :)

Näitä heinäseipäitä minulla on vielä jonkin verran ja nyt pitäisikin kovasti miettiä, että mitä niistä voisi tehdä. Mukavaa tiistaita! :)

Heinäseipäistä tehty muistitaulu

Tämä yksilö valmistui hiljalleen loppukesästä aina viime viikkoon asti. Seipäät sahailin jo kesällä ja nuo nupit sain kiinnitettyä vasta viime viikolla (pitäisikö ostaa itselle porakone?). Sahailun toteutin ihan vain käsisahalla ja aikaa siihen meni kunnialliset kolme tuntia :D Sinnikästä jos sanoisin! Tänään meinasi kyllä päästä itku, kun näitä kuvia muokkailin ja sain tomppelina poistettua muistitikulta kansion, missä oli kaikki julkaisemattomat käsityöni! Onnekseni asun saman katon alla avopuolisoni kanssa, joka ohjeisti miten poistetut tiedostot saa palautettua (huh!) :)

 

Muistitaulu syntyi niinkin helpolla, että kiinnitin itse seipäät toisiinsa sekä kanaverkon ihan vain niittipyssyllä. Kokoaminen oli siis todella nopeaa.

Tuunailin samalla pyykkipoikia uusiin kuoseihin. Osa on muistitauluun ja osan tein ihan vain koristeiksi vaikkapa lahjoihin tai muihin viemisiin.

 Tältä näyttää askartelunurkkaukseni :) Mukavaa viikkoa!