maanantai 24. syyskuuta 2018

Top 3, suklaahimon selättäjät

Kuulun totaalisesti niihin ihmisiin jotka eivät pysty vastustamaan suklaata. Jos kaapeista ei löydy valmiita herkkuja himon iskiessä, on niitä pakko tehdä itse. Kokosin alhaalle omat top 3 suosikkini, joiden tekeminen on suhteellisen helppoa ja ainekset löytyvät usein kaapista valmiiksi. :)


1. Suklaakookospallot 

50 g voi sulaa
1 dl sokeria
1 muna
1 dl kookoshiutaleita
3 rkl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 dl kaurahiutaleita

Todella nopeat tehdä ja ai että kuinka hyviä nämä ovatkaan. Puolituntia/tunti jääkaapissa jähmettymistä ja illan tullen tämä herkku on lyömätön! :)


2. Mutakakku

 155 g margariinia
2 munaa
2 dl sokeria
4 rkl kaakaota
1 1/2 tl vaniljasokeria
1 1/2 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta

175 astetta 15-25 min

Kukapa ei voisi vastustaa puoliraakaa taikinaa? Suussasulava kakku jonka kaveriksi sopii ehdottomasti jäätelö!


3. Suklaacookies

150 g suklaata
150 g voita
2 dl sokeria
1 muna
3 3/4 dl jauhoja
1/2 dl tummaa  kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta

175 astetta 10 min

Hieman työläämpi makeanselättäjä, mutta on todellakin sen arvoista. Tarkoitus on jättää nämäkin puoliraa'aksi jolloin niistä tulee superhyviä.

Syksyn hämärtyessä villasukat jalkaan, viltti niskaan ja suklaata nassuun! :)

Mukavaa alkavaa viikkoa!




 

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Toisen romu, toisen aarre

Kävin taannoin yksissä antiikki- ja romumarkkinoilla Pohjanmaalla Uudessakaarlepyyssä. Täytyy sanoa, että tapahtuma yllätti minut täysin positiivisesti. Mitä et sieltä löydä niin silloin et sitä tarvitse! Tapahtuma kerää joka vuosi kymmeniä tuhansia ihmisiä ja myynnissä on tosiaan vaikka ja mitä. Bongasin siskoni kanssa yllätys yllätys antiikkikojun jossa oli paljon vanhoja lusikoita. Ajattelin taas tilaisuuteni tulleen ja nyt olisikin kaulakorun vuoro!




Ikuisuudelta tuntuva penkominen kannatti sillä korusta tuli juuri sellainen mitä olin sen mielessäni kuvitellut. :) Ja mikä parasta, sen muut osat ovat olleet ylijäämää ja ne odottivatkin pitkään laatikossa.


Täytyy mennä samaiseen tapahtumaan (linkki kotisivuille) ensi vuonna uudestaan! Katsotaan saadaanko auto silloin yhtä täyteen ostoksista. ;)

Leppoisaa sunnuntai-iltaa!






keskiviikko 8. elokuuta 2018

Voileipäkakku kevään eipäs kun syksyn juhliin

Etsiskelin keväällä kunnon kesäfiilistä itsestäni ja mietin olisiko minusta vihdoinkin voileipäkakun tekijäksi. Sillähän se fiilis varmasti irtoaisi? Olin jo pari vuotta sitten ottanut talteen muutamia ohjeita, mutta en ollut uskaltanut vielä koittaa onneani. Päässä ovat pyörineet kauhukuvat liian kosteasta tai kuivasta kakusta, puhumattakaan liian työläästä projektista. Päädyin lopulta yhdistelemään ohjeita omaan makuun sopivaksi. Parien youtube-videoiden jälkeen hommahan ei voisi mennä pieleen. :)


Ohjeissa täytteitä saattoi olla kolmekin kappaletta ja leipää kahta erilaista - tummempaa ja vaaleampaa. Majoneesia varoiteltiin liian tunkkaiseksi vaihtoehdoksi joten jätin sen suosiolla pois. Valitsin seuraavat täytteet:

Tonnikalatäyte:

1 tölkki tonnikalaa
150 g - 200 g ranskankermaa
1 pieni maustekurkku silppuna

Kinkkutäyte:

300 g kinkkua silppuna
200 g savuporotuorejuustoa
1 dl kermaviiliä

Kuorrutus:

200 g yrttituorejuustoa
100 g ranskankermaa


 Aloitin koko homman tekemällä täytteet kulhoihin ja laitoin ne jääkaappiin odottamaan. Sen jälkeen leikkasin paahtoleivistä reunat pois. Latominen kannattaa tehdä tiileskiviladontana jotta kakku pysyy paremmin kuosissaan leikkaamisen aikana. Kostuttamisen tein pullasudilla ja maidolla. Luin jostain että alempiin kerroksiin kannattaa laittaa kostutusta vähemmän mitä viimeisimpiin, koska yön aikana kakku vettyy kuitenkin täytteineen jääkaapissa. Tein neljä kerrosta ja lopuksi pakkasin sen tiiviiksi kelmulla. Jotta kakusta tulisi tarpeeksi tasainen, kannattaa leikkuulauta asettaa sen päälle painoksi.


Seuraavana aamuna aloitin koristelun. Suosittelen käyttämään herneenversoa! Antaa kivasti raikkautta ja näyttääkin paljon paremmalta kuin esimerkiksi perinteinen persilja. Ohjeista luin, että koristelussa kannattaa käyttää samoja raaka-aineita kuin mitä täytteissä on. Näin syöjä tietää mitä on luvassa. En nyt sitten tiedä onko sekään ihan oppikirjojen mukaista sotkea kalaa ja kinkkua samaan kakkuun, mutta tällainen siitä nyt sitten tuli! :)


 Aikas hyvää oli ja voin kertoa, että tuli siitä ihan kesäinen olo. :) Yllättävänä pidin myös sitä, kuinka helppoa se sitten todellisuudessa oli. Vatkaimia tai uuneja ei tarvittu ja sanoisinko koristelun olevan aikaa vievin juttu. Täytteistä jäi molempia sen verran, että hyödynsin ne iltapalaleipien päälle, siihen vielä muutama herneenverso ja ai että kun oli herkkua! Puhumattakaan kermaviilin ja ranskankerman jämistä jotka käytin dippeinä. ;)


 

perjantai 27. heinäkuuta 2018

Virkattu minion

Lankakori ammottaa kohta jo tyhjyyttään! Tavoitteenani on ollut keksiä kaikille langoilleni jotakin käyttöä kun ovat jo monia vuosia kaapissa lojuneet. Netin ihmeellisestä maailmasta pilkahti esiin niin vekkulimainen otus että sehän vei minut mennessään! Kukapa ei heltyisi minioneille? ;) Kaikki paketissa-blogista löytyi näppärältä tuntuva ohje ja sehän täytyi ottaa heti talteen ja ryhtyä oitis hommiin!


Stuartin lopullinen koko jäikin sen verran pieneksi joten langoista riitti juuri koko klaaniin! :) Tein kaikki samalla ohjeella, mutta muokkailin niitä hiukan hahmoihin sopiviksi. Mustan langan korvasin harmaalla ja kakkuloihin laitoin mustaa huopaa.


Mietin myös josko näistä olisi voinut tehdä avaimenperiä? Tai sitten virkata vauvaleluiksi? Laitetaan ajatukset hautomaan ja otetaan sillä välin uutta projektia tilalle :)

Ihanaa viikonloppua kaikille ja olikohan se kuunpimennyskin tänään.. :)



torstai 12. heinäkuuta 2018

Housujen kaventaminen ja lyhentäminen - mukavat kesäpöksyt

Viime viikolla alennusmyynneissä otin haasteen taas vastaan ja nappasin mukaani astetta isommat housut. Katukuvissa on pyörinyt yhä enemmän kesäpöksyjä jotka ovat korkeavyötäröiset ja löysähköt. Montaa olen sovittanut, mutta materiaali on ollut huonoa tai sitten ne eivät ole oikeen miellyttänyt silmääni. Löytämissäni housuissa materiaali on sen sijaan paksua housupukukangasta ja ne laskeutuvat hyvin. Jotain niille täytyi kuitenkin tehdä jotta ihmisten ilmoille päätyisivät.



Lahkeista lähti ihan mukavasti senttejä pois, jotka liitin lopuksi yhteen ja ompelin pitkän nauhanpätkän rusetiksi vyötärölle. Lahkeiden lyhentämisessä kannattaa mittailla ja silittää saumoja useaan otteeseen.


 
Lahkeita kaventaessa ompelin ihan summanmutikassa molemmista noin pari senttiä pois. Housujen saumat piti vielä prässätä siistin lopputuloksen saamiseksi.


Näistähän tuli oikein passelit! :) Kivaa vaihtelua töihinkin farkkujen ja hameiden sijaan! Lopuksi vielä kuvasaldoa yhdestä paidasta joka oli alkujaan jokin aamutakki tms. Sen kuosi oli niin kiva, että enhän voinut jättää sitäkään kauppaan yksinään roikkumaan. Aamutakki-ihminen kun en ole niin syntyipä siitäkin sitten paita.



 Pitkiä hermoja tarvittiin kyllä paidan helman kanssa. Kangas on niin ohutta ja liukasta joten sain tosissaan ähertää siistien taitoksien kanssa. 

Tällä hetkellä ilmat ovat niin superkesäiset, että nämä vaatteet saavat olla vähän aikaa kaapissa piilossa. Muistetaan nauttia näistä ilmoista!

Ihania hellepäiviä!



sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Ketjun punonnasta koruksi

Inspiraatio koruiluun on ollut jossakin mailla ja halmeilla enkä ole jaksanut suunnitella pitkään aikaan mitään kunnianhimoista projektia. Ne krumeluureimmat kun sattuu syystä tai toisesta jäädä kaappiin piiloon arkipäiviltä. Hyvä ystäväni, käsityöintoilija hänkin, valmistui perjantaina ja ajattelin yllättää hänet pienellä lahjalla. Back to sorvin ääreen! Luontevaa oli tehdä ranneketju, mutta mallin valinta olikin se toinen juttu! Niitä kun on pilvin pimein ja kaikki näyttävät niin kivoilta.



Maille Artisans International League-sivusto on ehdoton paikka, mistä kannattaa tsekkailla ohjeita. Vaihtoehtoja löytyy monia ja ohjeet ovat selkeitä kuvasarjoja. Päädyin lopulta Rosetta-malliin, jonka ohjeen löydät täältä.



Tulihan se tekemisen riemu ja nopeus lopulta tuolta takaraivon pohjalta vanhalta tekijältä. ;) Ja hups kukkuu koruideoita tupsahti lisää ilmoille. :)



Onnea vielä ihan superisti!!! :)

"Opiskelut onnellisesti takana
siinäpä aihetta tänään juhlia.
Elämän mutkainen polku
odottaa kulkijaa,
kaikki suuret mahdollisuudet
voit jo huomenna saavuttaa."



keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Mehevä piimäkakku

Ovatko kuivakakut enää tätä päivää? Lapsuudessani 90-luvulla niitä näkyi vielä aika paljonkin, mutta nykyään minun silmiini niitä ei ole kahvipöydissä hirveästi näkynyt. Enkä jaksa uskoa, että viime viikonloppuna valmistujaispäivänä kuivakakut olisivat olleet tarjoilupöydän ykkösherkku. Käydessäni mummolassa tarjottavana on yleensä kuitenkin kuivakakkua. Sepäs ei olekkaan mitä tahansa kardemumma- tai tiikeritylsätystä vaan jotakin niin meheväisen piparkakkuista!



Piimäkakku

2 lasia piimää
1 lasia siirappia
1 lasia sokeria

7 dl jauhoja
1 tl soodaa
1 tl neilikkaa
3 tl kanelia
1 tl kardemummaa

200g sulatettua rasvaa

Ohjeella tulee 2 vuoallista ja uunin lämpötila on 175 astetta noin 1 tunti.


Vielä kun kakun jättää halutessaan vähän raaemmaksi niin maku vain paranee! :) Resepti on lähtöisin mummuni serkulta ja mietinkin joskus että kuinkakohan vanha tämä resepti mahtanee olla. Vanha tai uudehko, maistunee sekä vanhemmalle sukupolvelle että pikkuväelle. Ainakin mikäli on uskomista siskon poikaani, joka haluaisi itselleen aina oman kakkunsa. :)


Leppoisaa keskiviikkoa!